10 syytä rakastaa Taste of Helsinkiä
Olen yksi Taste of Helsinki -ruokakarnevaalin ambassador-bloggaajista, ja se sopii sillä tavalla hyvin, että mää rakastan tota tapahtumaa ihan perkeleesti. Ja nyt kerron miksi. (Siis sen lisäksi, että ampparina pääsen tapahtumaan syömään ja juomaan ilmaiseksi. Rakastin Taste of Helsinkiä kyllä jo ennen sitä, vähän köyhempänä vaan.)
1. Saa syödä. Se on vähän niin kuin koko homman pointti.
2. Saa juoda. Taste of Helsingissä ihmisiä suorastaan kannustetaan juomaan. Kaikkea ja lisää. Samppanjaa, viiniä, oluita, cocktaileja, viskiä. Ja aina välillä pienet välivedet.
3. Ei tarvitse feikata, että olisi kiinnostunut jostakin artistista. Suosikkiasiani millä tahansa festareilla on ruoka ja juoma, mutta yleensä niistä nauttiakseen täytyy kärsiä festivaaleille ominaisista lieveilmiöistä kuten esiintyjät. Taste of Helsinki on festari, joka on rehellisesti omistettu syömiselle ja juomiselle.
4. Voi kokkifanitella menemään. Ravintolaskenessä on paljon kokkibändäreitä. Jos satut olemaan sellainen, on Taste of Helsinki oikea festari sinulle. Siellä on kuule kokkia kokin perään rivissä ja niitä pääsee jututtamaankin, jos haluaa.
5. Saa suunnitella oman menun. Ja siitä saa tehdä juuri sellaisen kuin itse haluaa. Tosi hyvän annoksen voi syödä vaikka kuusi kertaa, jos tahtoo (ja jos tahtoo, suosittelen Winon nimikkoannosta, kauden kasviksia) tai keskittyä pelkkiin jälkkäreihin tai maistaa yhden annoksen kaikilta. Itse suosittelen ainakin Fabrikin risottopalleroita (jos niitä on enää jäljellä), Olon friteerattua kukkakaalia, Winon nimikkoannosta ja Sky:n herkkutattisuklaajälkkäriä. Tänään aion vielä maistaa ainakin Ragun lammasmakkaraa ja Nollan raparperijälkkäriä. Ainakin.
6. Yllättäviä annoksia. Edellämainittu Winon nimikkoannos ei aluksi kuulostanut siltä, että se nousisi suosikikseni, mutta eissaatana miten hyvä se oli. Aion syödä sen tänään uudelleen. Myös mansikkaginidrinkki epäilytti ensin, mutta se paljastui niin kivaksi, että aion tilata myös sen tänään uudelleen.
7. Samppanja. Sitä on runsaasti.
8. Keittiöiden soundtrackit paljastuvat. Jokaisen Taste of Helsinki -ravintolan pisteellä soi oma musiikki. Perjantaina suosikikseni nousi Olon keittiö, jonka työntekijät hoilottivat Levotonta prinssiä kovaan ääneen annoksia rakennellessaan. Lauloin tietysti mukana.
9. Kesän paras päivä alkaa Taste of Helsingistä. Ainakin, jos viime ja tätä vuotta on uskominen. Viime vuoden paras kesäpäivä oli Taste of Helsinki -perjantai, koska ystäväni sai uuden, unelmiensa työpaikan, joimme litroittain samppanjaa ja päädyimme itkeskelemään terassille kesäyönä – ja tämän vuoden (toistaiseksi) paras ilta oli Taste of Helsinki -perjantai, koska joimme litroittain samppanjaa, lauloin karaokessa ensimmäistä kertaa lähes kymmeneen vuoteen ja otin erään tanssilattian haltuun muun muassa MC Hammer -muuveillani.
10. Tapahtumasta saa parhaat profiilikuvat. Koska kaikki näyttävät niin ihanilta viinilasi kädessä. Kiitos seuralaisilleni Emmille (joka otti myös kuvat minusta) ja Annalle!
