Olen tässä viime aikoina alkanut vahvasti epäillä, että nyt eletään oikeasti vuotta 2006. Kaikki merkit ovat ilmassa:

• Huomaan yhtäkkiä olevani samassa osa-aikaisessa työpaikassa kuin kahdeksan vuotta sitten. Lohduttaudun sillä, että jos Kaliforniassa tarjoilija tarkoittaa näyttelijää, ehkä Helsingissä posliininmyyjä tarkoittaa toimittajaa?

• Olen taas/edelleen opiskelija. Opiskeleminen on mukavaa, mutta kun kerran valmistuttuaan lähtee Unicafésta ovet paukkuen keskisormet pystyssä (kaikki, jotka ovat valmistuneet, tietävät kyllä mitä tarkoitan), on paluu sinne katkeransuloinen. Ja mentävä on, koska muuhun ei ole rahaa.

• Minulla on edelleen IRC-galleriaprofiili. Erona vuoteen 2006 on se, että silloin siellä tuli vielä käytyä, kun kaikkivoipaa Facebookia ei ollut. Olen joskus miettinyt, miksen ole vielä poistanut profiilia. Ehkä toivon, että Galtsu tekee uuden tulemisen? Kun Facebook ja Tinder ja Whatsapp räjähtävät, Galtsu seisoo ylpeänä alkukantaisella some-vuorenhuipullaan? Ja pitää MySpacea kädestä kiinni?

• Löysin itseni viime perjantaina Beefin tanssilattialta hytkymästä Puff Daddyn tahtiin, ja lauantaina Mustan Härän tanssilattialta Bomfunk MC's:n soidessa. Whaaaaaat. Ehkä nyt onkin vuosi 2000?

• Beyoncé on edelleen maailman kovin artisti. Siis aika on oikeasti pysähtynyt. (Tosin tässä tapauksessa minä en valita yhtään.)

Onneksi on kuitenkin joitakin asioita, jotka ovat muuttuneet sitten vuoden 2006. Puhelimellani esimerkiksi pystyy nykyään tekemään tosi paljon asioita, jotka eivät liity tekstaamiseen tai soittamiseen. Itse asiassa puhelimella tulee tehtyä pääasiassa asioita, jotka eivät liity tekstaamiseen tai soittamiseen. (Ja yksi niistä on spider-pasianssi. Siinä mielessä vuosi voisi olla vaikka 1998. Huoh, kaikkeen sitä aikaansa tuhlaa, kun pitäisi tehdä lopputyötä.)