Blogihaaste: kolme hyvää
Pupulandian Jenni eli tuttavallisemmin Pupu-Jenni teki nostalgiset ja heitti minulle blogihaasteen. Tehtävänä on luetella kolme hyvää asiaa itsestä, elämästä ja blogista. Haasteen saatteeksi hän kirjoitti: "Haluaisin kuulla, onnistuuko maailman hauskin nainen, Mua vieläkö lemmit, Kustaa -blogin Tiia, vääntämään tämänkin vitsiksi vai nähdäänkö neitokaisesta kerrankin vakavampi puoli."
Toim. huom. En itse lisännyt tuota maailman hauskin nainen -kohtaa tuonne, vaikka siis olisin kyllä lisännyt, jos se ei olisi siellä valmiiksi ollut. Mutta samalla olisin kyllä korjannut blogini nimen oikein :D
Kolme hyvää asiaa päivissäni: alastomuus, pyykinpesu, telkkari.
Koska työskentelen kotoa, voin tehdä mitä tahansa (eli olla alasti, pestä pyykkiä ja katsoa töllöä) ihan milloin vaan. Tuntuu suorastaan hirveältä, että ainoa aika, jolloin voisi nakuilla, pyykätä tai uppoutua häämekko-ohjelmien maailmaan olisi iltaisin töiden jälkeen. Kyllä ihmisellä on kuulkaa asiat hyvin silloin kun hän voi katsoa telkkaria ja pestä pyykkiä keskellä päivää. Esimerkiksi alasti.
Kolme hyvää asiaa minussa: kielitaito, kynnet, vitsit.
Lähdin miettimään tätä tuttavieni ja läheisteni silmin. Olen sillä tavalla hyödyllinen kaverina, että jos pitää vaikka ymmärtää ruokalistaa Espanjassa tai kiroilla Italiassa, voin todennäköisesti olla avuksi. Lisäksi minulla on aina takataskussani vitsi tai pari ja myös kerron niitä aina, kun tulee mahdollisuus, joten jos tykkää vitseistä niin se on kai ihan hyvä juttu. Vahvoista, pitkistä, luonnollisen kauniista kynsistäni ei ole kenellekään muulle mitään hyötyä, mutta onpahan yksi asia vähemmän josta tuntea itse kelpaamattomuutta hei!
Kolme hyvää asiaa elämässäni: perhe, yksin asuminen, internet.
Mulla on niin helvetin upea perhe, etten aina tiedä, mistä minut on nykäisty siihen joukkoon. On ihaninta, kun viihtyy oman perheensä seurassa. Mutta sitten toisaalta on ihanaa, kun niiden (tai kenenkään muunkaan) kanssa ei tarvitse olla koko aikaa: minä rrrrrakastan asua yksin. Voi katsoa häämekko-ohjelmia alasti vaikka aina, eikä kukaan arvostele yhtään. Ja internet? No onhan se nyt aika helmi hei.
Kolme hyvää asiaa tänä vuonna: podcast, työt, kesäloma.
Minun ja ystäväni Annan podcast Kaverin puolesta kyselen on menestynyt uskomattoman hyvin, ja meillä onkin siihen liittyen pian tosi kivoja uutisia (HAH pääsinpäs kerrankin tekemään tämän raivostuttavan blogiheruttelun!). Tänä vuonna kivaa on myös se, että työskentelen aidommin yrittäjänä ja mulla on ihan huippukivoja duuneja, jotka muun muassa vievät minut parin viikon päästä Meksikoon MEKSIKOON JES. Niiden lomassa aion pitää ainakin kuukauden kesäloman (julistaa hän helmikuussa, katsotaan miten muijan käy).
Kolme hyvää asiaa blogissani: nimi, kommentit, darra.
Blogin nimi herättää jatkuvasti paitsi kysymyksiä, myös herkullisia muunnoksia, kuten Valeäitikin vastikään kirjoitti: Mua muisteletko Kustaa, Oletko vielä Kustaa, Saako vielä kusta, Minäkö oletko Kustaa, Lempeä vai Kustaa jne. Niistä irtoaa hyvin huumoria. Vielä parempaa on kuitenkin se, että saan todella, todella harvoin inhottavia kommentteja blogiini. Kommentoijat ovat yleensä maailman ihanimpia ja haluaisin tarjota heille kaikille kaljan. Ja vaikka krapula on mielestäni hieno ilmiö, en tarkoita tässä nyt sitä, vaan sitä, että blogissa on yksi vanha postaus, joka saa minut vieläkin nauramaan: Tulevaisuudesta päättää darra. Jos et ole lukenut sitä, lue se. Mieluummin darrassa.
Kolme bloggaajaa joiden toivon vastaavan kysymyksiin: Tämän kylän homopoika -Eino, Missä olet Laura? -Laura, Juliaihminen-Julia.
Oikeastaan toivoisin että tämän tekisivät ihan kaikki, oli blogia tai ei. Minusta oli nimittäin ainakin yllättävän vaikea keksiä hyviä asioita ilman, että niihin yhdistäisi jonkin negatiivisen disclaimerin. Tyyliin "hyvää minussa: tukka, vaikka se onkin tuollainen luiru" tai "hyvää päivissäni: aikatauluttomuus, mutta on siinä huonojakin puolia kuten se ettei ole enää minkäänlaista otetta elämästä". Että kannattaisi varmaan harjoitella hiukan tuota ihan peruspositiivisuutta.