Hei vaan ja terveisiä Helsinki-Tampere-junasta! VR:n langaton verkko on kyllä yksi parhaimpia keksintöjä vähään aikaan – nyt kun se vielä toimisi, niin kaikki olisi täydellistä.

No, tässä kun nyt ollaan Tampereelle matkalla, niin ajattelin listata taas muutamia suosikkejani tamperelaisista ilmauksista. Nämä kun eivät vanhene koskaan! Minun mielestäni.

Ryysy – Mikä tahansa vaatekappale. Oli se sitten viimeisintä huutoa, maksettu kultaharkoilla tai kaapin perällä vuosikausia lojunut papan kalsariasuste. Se o ryysy.

Räysä – Ehdoton suosikkini, jota usea tamperelaiskaverinikaan ei tunnista. Lakki, hattu, pipo, lätsä. Erityisesti karvahattu tai hiukan kärsinyt (mielellään lierit käsittävä) päähine.

Tiäkkö – Vastoin yleistä luuloa, tamperelaiset käyttävät tätä ”tiäksään” sijasta jokaisessa paikassa, jonne sen kykenee väkivalloin tunkemaan. Sopiva täytesana kohtaan kuin kohtaan. Voi käyttää myös sekaisin em. ”tiäksään” kanssa, esim. ”Se on tiäkkö Tapparan tiäksää vuaro tänä lauantaina tiäkkö.”

Painaa – Verbi, jolla voi kuvata lähes mitä tahansa toimintaa, erityisesti sellaista, johon liittyy jonkinlainen valmistus. Lankomieheni suuressa suosiossa ja käytössä. Esim. ”Hans Välimäki painaa tiäkkö himmeetä pihviä koko päivän” tai ”Naapuri painaa hiaman meneen joka aamu tiäkkö tossa Hämeenpuistossa sen koiran kanssa” tai ”Fanni (lankomiehen 2-vuotias tytär) paino kaameeta hiakkakakkua tua puistossa äsken tiäksää”.

Niin että hyvää viikonloppua vaan Mansesta tiäkkö!

Olen Tampereelta ja olen tässä viime aikoina miettinyt.

Jos Itäkeskus olisi Tampereella, sen kutsumanimi olisi Itäri eikä Itis.

Jos Koskikeskus olisi Tampereen sijaan Helsingissä, sen lempinimi olisi Koskarin sijasta Koskis.

On itse asiassa ihme, että Stockaa ei kutsuta Mansessa Stockariksi.

Tampereen Kauniainen olisi Kaunari tai Granari - ei missään nimessä Grani. Fredrikinkatu olisi Fredan sijaan Fredari, Lönkka (Lönnrotinkatu) Lönäri ja Mechelininkatu Meklun sijaan Meklari.

Hesarin ja Rööperin tamperelainen sen sijaan hyväksyy ja omaksuu helposti.

Ari-päätteiden lisäksi me tamperelaiset puhutaan muutenkin mukavan juntahtavasti.

Ratikka ei Tampereella olisi suinkaan spora, eikä edes ratikka, vaan raitsikka. Lausumisessa tulee ottaa huomioon sanan alkuun sijoitettava epämääräinen vokaali, tyyliin: öraitsikka. Komeella ärrällä.

Tamperelainen ei pysty kutsumaan Mannerheimintietä Manskuksi. Se on Marski, tiätenki, täytyyhän siinä olla ärrä!

Kun Tampereella opiskellaan matematiikkaa, se on matikkaa, eikä me edes tiedetä, mitä matska on. Kuulostaa maantiedolta.

Olen asunut Helsingissä noin kahdeksan vuotta. Olen onnistunut oppimaan yleisimmät sanat ja sanonnat, mutta kaikkea en pysty vieläkään sanomaan.

Haluaisin osata vetää rotsin niskaan, mutta en osaa. Ainakaan uskottavasti. "Mää verärrotsinny niskaan." Not cool. Mää laitan siis edelleenkiv vaan takin.

Väärinymmärryksiäkin on syntynyt.

Eräs helsinkiläinen ystäväni lähetti minulle kerran tekstiviestin "Täytyy ettii uus biksi." En voinut vastata viestiin, sillä en tiennyt, mikä biksi on. Epäilin autoa, tyttöystävää tai jotakin musiikkiin liittyvää. Kävi ilmi, että kaveri oli juuri eronnut tyttöystävästään ja etsi siksi biksiä (eli asuntoa), ja oli loukkaantunut pahasti, kun en vastannut viestiin. Olisi kirjoittanut suomeksi.

Höhlä.